Taiteen määritelmä

Viimeisenä asiana kävimme läpi miten taidetta määritellään ja millaisia taidekäsityksiä on olemassa. Taidetta on vaikea määritellä, koska taide muuttuu koko ajan. Taiteen määritelmä on sidoksissa aikaan, paikkaan, teokseen, teoksen katsojaan ja vallitsevaan kulttuuriin. 
Erilaisia taidekäsityksiä ovat institutionaalinen taidekäsitys, intentionaalinen taidekäsitys, esteettinen taidekäsitys ja subjektiivinen taidekäsitys. Institutionaalisen taidekäsityksen mukaan vain kriitikoiden, museoiden tai muun instituution hyväksymä taide ansaitsee nimityksen taide. Intentionaalisen taidekäsityksen mukaan teoksen saama asema taideteoksena määräytyy tekijän tarkoitusperien mukaan. Esteettinen taidekäsitys perustuu teoksen muodon ominaisuuksiin ja siihen, että teos täyttää taiteen sääntöjen kriteereitä. Subjektiivinen taidekäsitys pohjautuu kunkin henkilökohtaiseen näkemykseen siitä, mitä pitää taiteena.
Oma taidekäsitykseni on subjektiivinen taidekäsitys. Muodostan oman näkemykseni taiteesta aikaisempien kokemusteni perusteella ja tyylin perusteella. Asiaa käsitellessämme tunnilla en pitänyt graffiteja taiteena, mutta nyt ne voivat olla taidetta, jos ne eivät rumenna rakennuksia. Erityisesti vanhoja rakennuksia. Jengitageja en pidä taiteena. Mielestäni subjektiivinen taidekäsitys on paras taidekäsitys.

Kuvanveisto, plastinen sommittelu

Kurssin viimeinen työ liittyi kuvanveistoon ja plastiseen sommitteluun. Kuvanveistotermillä tarkoitetaan perinteisesti veistämällä tehtyjä kolmiuloitteisia teoksia. Tyypillisiä kuvanveiston materiaaleja ovat marmori, puu, kipsi, savi, graniitti. Nykyään termi kattaa myös muut materiaalit, kuten paperi, muovi jne. Kävimme läpi myös kuvanveiston sanastoa.

Toinen asia, jonka kävimme läpi oli plastisuus. Plastisessa muodossa pyritään herättämään katsojassa tilan elämys. Liike on veistoksessa tärkeä: veistos on käsitettävä useista eri näkökulmista, jotta voidaan puhua plastillisesta tilasta. Lisäksi veistokseen kuuluva tyhjyys on yhtä tärkeä kuin siihen kuuluva muoto.

Tehtävä oli tehdä veistospari taiteilija Henry Mooren hengessä. Suunnittelin Jessen kanssa veistosparin vastakohtasanaparin runsas - niukka pohjalta. Veistokset tehtiin savesta, jotka sitten myöhemmin maalattiin. Tein veistoksen sanan runsas pohjalta ja Jesse teki veistoksen sanan niukka pohjalta. Teoksestani tuli abstrakti ja Jessen teoksesta tuli puoliabstrakti. Veistospari esittää joutsenta ja punaihoista metsästäjää. Väreinä veistoksissa käytimme oranssia ja valkoista. Näillä lisäsimme teosten vastakohtaisuutta. Minun veistoksessani on vähän valkoista, mutta paljon oranssia ja Jessen veistoksessa on enemmän valkoista ja vähemmän oranssia.

Olen tyytyväinen lopputulokseen. Opin enemmän plastisuudesta ja sen määritelmästä.

Taidekuva taidekuvan sisällä

Kurssin kolmas aihe käsitteli sommittelua. Sommittelu tarkoittaa kuvan kokonaisrakennetta, eli sitä, kuinka muodot ja värit on tietyssä teoksessa ryhmitelty. Kävimme läpi sommittelun perustyyppejä, joita ovat horisontaalinen sommittelu, vertikaalinen sommittelu, diagonaalinen sommittelu, kolmiosommittelu, ympyräsommittelu ja kultainen leikkaus. Horisontaalisessa sommittelussa kuvan kohteet asettuvat vaakasuoraan, jolloin saadaan levollinen ja rauhallinen tunnelma. Horisontaalisessa sommittelussa etäisyys ja avaruus korostuvat. Vertikaalisessa sommittelussa kuvan kohteet asettuvat pystysuoraan ja saavat aikaan ylevän ja juhlallisen vaikutelman. Diagonaalisessa sommittelussa käytetään erilaisia, vinoja viivoja. Kuvaan saadaan liikkeen tuntua ja se on tyyliltään vilkas, tehokas tai dramaattinen. Kolmiosommittelussa kuvan kohteet muodostavat kolmion ja ympyräsommittelussa kuvan kohteet muodostavat ympyrän tai ringin. 
Tehtävän otsikko oli "Taidekuva taidekuvan sisällä" ja tarkoitus oli valita taidekuva ja tehdä sen pohjalta teos, jossa käytettiin hyödyksi jotakin sommittelutyyppiä. Alkuperäinen taidekuva pyrittiin sulauttamaan mahdollisimman saumattomasti uuden teoksen sisälle. Valitsin itselleni taidekuvaksi kuvan pääkallosta. Minulla oli aloitusvaiheessa selvä käsitys, siitä millaisen kuvan haluan tehdä. Alussa aikaa vei kohteiden sijoittaminen, mutta sen jälkeen työ alkoi luistaa. Teokseni esittää tyhjää taistelutannerta, jossa on yksi pääkallo ja yksi ruosteinen miekka. Auringonlasku valaisee maata. Maalasin kuvan akvarelliväreillä ja tein varjostukset ja valostukset kuivapastelliliiduilla. Olen tyytyväinen lopputulokseen. Kuva on mielestäni hieno. Opin paljon uutta eri sommittelutyypeistä.

Väriharmonia-nimiornamentti

Tämän kuvaamataidonkurssin ensimmäisessä tehtävässä käsiteltiin värioppia ja väriharmonioita. Väriopista kävimme läpi 12-osaisen väriympyrän, päävärit, välivärien sekoittamisen ja värien nimet. Väriharmonioista kävimme läpi lähiväriharmonian, yksiväriharmonian, vastaväriharmonian ja valööriharmonian. Lähiväriharmoniassa valitaan vierekkäisiä värejä väriympyrältä ja pyritään menemään sävy sävyyn. Yksiväriharmoniassa valitaan yksi väri ja sen tummia ja vaaleita sävyjä. Valööriharmoniassa käytetään mustan ja valkoisen sävyjä. Vastaväriharmoniassa käytetään jotain väriä ja sen vastaväriä.

Ensimmäinen tehtävä oli tehdä nimiornamentti käyttäen yhtä väriharmonioista. Minä tein ornamentin käyttämällä lähiväriharmoniaa. Valitsin väriksi sinisen ja sen vierekkäisiä värejä. 

Työnteko alkoi nopeasti ja tein teoksen tusseilla. Tusseilla värittäminen onnistui hyvin aluksi, mutta värien sävyt sekoittuivat välillä keskenään siten, että ne eivät erottuneet tarpeeksi hyvin.

Lopputulos on omasta mielestäni melko sekainen. En ole kovin tyytyväinen lopputulokseen. 

Opin uusia asioita väriharmoniasta.

Rytmi-veistos

Kuvaamataidonkurssin toisessa tehtävässä käytiin läpi rytmiä taideteoksessa, vapaata rytmiä ja sidottua rytmiä. Rytmi syntyy teokseen värien, muotojen, valojen ja varjojen vaihtelulla. Rytmillä voi luoda teokseen sen oman, persoonallisen ilmeensä. Vapaassa rytmissä ei ole säännönmukaisuutta ja siinä on paljon vaihtelua. Sidotussa rytmissä muodot ja värit ovat säännönmukaisesti järjestyksessä.
Tehtävä oli tehdä "rytmi-veistos" puupalikoista kuumaliimaa käyttäen. Veistoksessa tuli olla sidottua rytmiä ja vapaata rytmiä. Sain tähän tehtävään idean melko nopeasti, mutta sen toteuttaminen oli hankalampaa. Keksin veistoksen ulkomuodon vähän mietiskelyn jälkeen. Veistos esittää puuta, jonka vieressä pitäisi olla teltta, mutta veistos jäi kesken. Sain tehtyä puun ja alustan ja sain maalattua ne. Olen tyytyväinen lopputulokseen. Opin enemmän rytmistä ja sen muodostamisesta.

Taidekuva-analyysi maalauksesta "Katu"

Maalauksessa on mukavan rauhallinen tunnelma ja pidän siitä. Kuvassa näkyy ranskalainen maalaiskylä. Kylän ympärillä on kaksi puuta ja niittyjä. Kuvassa näkyy neljä vanhaa taloa. Keskeltä kylää kulkee huonoon kuntoon päässyt tie. Kuva tuo mieleeni Ranskan ja Englannin maaseudut. Kuva herättää minussa onnellisia tunteita. Kuva on maalattu öljyväreillä. Kuva on värikäs ja valoisa, mutta kuvassa ei ole käytetty juurikaan varjostuksia. Maalauksen rytmi vaihtelee. Kuvassa talot sijoittuvat maalauksen sivuille. Kuvan yläosassa näkyy taivas. Mielestäni maalauksen kokee parhaiten museossa. 
Maalauksen on tehnyt Vincent van Gogh. Teos on tehty vuonna 1890 ja se on van Goghin viimeisiä teoksia. Kuva on tehty luultavasti Auvers-sur-Oisen kunnassa. Kunta sijaitsee noin 30 kilometrin päässä Pariisista. Kuva edustaa impressionistista tyyliä. En ole nähnyt samantyylisiä maalauksia ennen. Van Goghin työt eivät saaneet hänen elinaikanaan suurta arvostusta. Vasta van Goghin kuoleman jälkeen hänen työnsä saivat arvostuksen, jossa niitä nykyään pidetään.